Lue tämän palstan lähtökohdista:

ajatuksista

164 - Hämmentävistä ihmeistä - osa 7/10

Kuva: Anja Lorentz. Sade. Kirkkonummi, 2017.
Ylösnousemuksen sisarskandaalit
Daniel C. Peterson
Edellinen sivu    Seuraava sivu

Kuuluisa kolmoispulma, jonka C. S. Lewis esitti Kristuksesta teoksessaan Mere Christianity, on mielestäni melko läheisesti yhdenmukainen yllä olevan kanssa:
  • Yritän tässä estää ketään sanomasta tuota todella typerää asiaa, jota ihmiset usein Hänestä toistavat: "Olen valmis hyväksymään Jeesuksen suurena moraalisena opettajana, mutta en hyväksy hänen väitettään, että hän on Jumala." Juuri tuota me emme saa sanoa. Mies, joka oli vain ihminen ja olisi sanonut sellaisia asioita joita Jeesus sanoi, ei olisi ollut suuri moraalinen opettaja. Hän olisi ollut joko hullu - samanlaatuisesti, kuin mies, joka sanoo olevansa keitetty kananmuna - tai sitten hän olisi ollut paholainen helvetistä. Sinun täytyy tehdä valinta. Joko tämä mies oli Jumalan poika, tai sitten mielipuoli, tai jotain vielä pahempaa. Voit pitää häntä houkkana ja sulkea hänen suunsa, voit sylkeä hänen päälleen ja tappaa hänet riivaajana - tai sinä voit langeta hänen jalkojensa juureen ja kutsua Häntä Herraksi ja Jumalaksi. Älkäämme keksikö mitään sellaisia alentuvia tyhjänpäiväisyyksiä, kuten että hän oli suuri inhimillinen opettaja. Hän ei jättänyt sitä meille avoimeksi. Hänellä ei sellaista aikomusta ollut. (19)*
Professori Hamblinin tapauksessa - jossa, olettaen että Joseph Smithillä ei ollut kultalevyjä, asetettiin kysymys: oliko hän vai eikö hän ollut tietoinen, että hänellä ei niitä ollut? - hänen keskustelukumppaninsa vastasi melko ylimielisesti, että hän kieltäytyy joutumasta vangituksi tällaiseen yksinkertaiseen ja lapselliseen ajatteluun. Kuitenkin - huolimatta kolhaisun saaneesta omanarvontunnosta - jonkun, joka yrittää tarjota vaihtoehtoisen selityksen mormonismin nousuun, on lopulta vastattava tuohon kysymykseen. Kieltäytyminen tästä muistuttaa minua tekniikasta, joka on olennainen (jopa määritelmällinen) osa sissi- tai partisaanisodankäynnin teoriaa: toistuvat hyökkäykset ja perääntymiset ja kieltäytyminen alueen miehittämisestä - jota aluetta on sitten pidettävä hallussa ja puolustettava. Ongelmana on se, että sodan voittamiseksi sissisotilaiden on lopulta vallattava alue ja pidettävä se hallussaan. Ja tehdäkseen tämän, he joutuvat muuntautumaan tavanomaisemmiksi armeijoiksi (Mao Zedong nimitti sitä "vakinaistamiseksi") pystyäkseen vartioimaan valtaamaansa aluetta, mikä sitten pakottaa heidät puolustamaan tuota haltuun saamaansa aluetta hyökkäyksiä vastaan. (20)

Tämä asia on merkittävästi samanlainen kuin Kristuksen oletetun ylösnousemuksen ongelma, aivan kuten professori Davis tuon haasteen kuvailee: "Jos opetuslapset tiesivät, että Jeesus ei ollut oikeasti noussut kuolleista, he olivat huijareita. Jos he uskoivat että hän oli noussut, kun itse asiassa hän ei ollut, he olivat narreja." (21) Helppoa kolmatta selitystä ei ole nähtävissä.
Tämä on elintärkeää koska, kuten Stephen Davis julistaa, "Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus osoittaa vääräksi kaikki ne deismin muodot, jotka sulkevat jumalallisen toiminnan pois luodusta maailmankaikkeudesta. Se osoittaa, että Jumala voi toimia historiassa ja on niin tehnyt." (22) Mormonin kirja ja palautuksen kertomus esittävät paljolti saman haasteen: Jos Joseph Smithin perusväitteet ovat totta, ne osoittavat, että Jumala ei ole toiminut vain muinaisessa historiassa vaan myös nykyaikana. (23)

Jotkut ovat yrittäneet löytää kolmannen tien, pyrkien hyväksymään ylösnousemuksen, samalla torjuen sen kirjaimellisuuden tai häivyttäen sen "mytologisuuden" - toisin sanoen säilyttäen sen, samalla kieltäen sen historiallisuuden - ja jotkut, paljon pienemmässä mittakaavassa, ovat äskettäin yrittäneet tehdä samaa Mormonin kirjan ja Joseph Smithin profeetallisten väitteiden osalta. "On mahdotonta käyttää sähkövaloa ja radiota", kuten saksalainen teologi Rudolf Bultmann (s. 1976) tunnetusti julisti,
  • ja hyödyntää nykyaikaisia lääketieteellisiä ja kirurgisia keksintöjä, samalla uskoen Uuden testamentin maailman demoneihin ja henkiin. Saatamme ajatella, että voimme onnistua siinä omassa elämässämme, mutta jos edellytämme muiden tekevän niin, teemme kristillisestä uskosta käsittämättömän ja mahdottoman hyväksyä nykyajan maailmassa. (24)


Kuva: Anja Lorentz. Sade. Kirkkonummi, 2017.
Viitteet:
(19) Lewis, C. S. 2001: Mere Christianity. San Francisco: HarperSanFrancisco, 52. [Alkuperäisteos ilmestyi 1952. Kaksi suomenkielistä laitosta on ilmestynyt. Ehyt elämä. Suom. Ruth Wathén. Suomen Lähetysseura, 1962. 2. laitos: Tätä on kristinusko. Suom. Marja Liljeqvist, Kirjaneliö, 1978.
(20) Käsittelen tätä näkökulmaa sissisodankäyntiin artikkelissa Peterson, Daniel C. 1990: The Gadianton Robbers as Guerilla Warriors; teoksessa Ricks, Stephen D. ja Hamblin, William J. 1990: Warfare in the Book of Mormon. Salt Lake City: Deseret Book and FARMS, 146–173. Essee on saatavissa osoitteessa http://publications.maxwellinstitute.byu.edu/fullscreen/?pub=1108&index=9.
(21) Davis: Risen Indeed, 15–16.
(22) Davis: Risen Indeed, 25.
(23) Ks. Oppi ja liitot 20:8–12.
(24) Bultmann, Rudolf 1960: New Testament and Mythology. Teoksessa Bartsch, Hans Werner 1960: Kerygma and Myth: A Theological Debate. Englannin kielelle kääntänyt Reginald H. Fuller. London: SPCK, 1960, 5. Tästä tulee välittömästi mieleen John Stuart Millin klassisessa 1859 esseessään On Liberty esittämä lyhyt pohdinta "mormonismin merkittävä ilmiö". "Paljon voidaan sanoa", hän kirjoitti, "siitä odottamattomasta ja opettavaisesta tosiasiasta, että väitettyyn uuteen ilmoitukseen ja siihen perustuvaan uskontoon ... uskovat sadat tunhannet ihmiset, ja niistä uskomuksista on tehty yhteiskunnan perusta sanomalehtien, rautateiden ja lennättimen aikakautena." (Collini, Stephen, toim. 1989: John Stuart Mill: On Liberty. Cambridge: Cambridge University Press, 91.) Millin suhtautuminen Joseph Smithiin ja mormonismiin on melko kielteinen, mutta tuntuu hieman moukkamaiselta ja epäkiitolliselta valittaa, koska hän oli ihailtava ja uraauurtava libertaari, joka korottaa äänensä puolustaakseen myöhempien aikojen pyhien oikeutta tulla jätetyksi rauhaan, jotta he voisivat elää uskonsa mukaan.

* Käännöstä ei ole vielä verrattu suomenkielisiin laitoksiin (suom. huom.)

Lähde:
Peterson, Daniel C. 2014: The Sibling Scandals of the Resurrection. Interpreter: A Journal of Mormon Scripture 11 (2014), vii-xxix. Artikkeli on saatavissa osoitteessa http://www.mormoninterpreter.com/the-sibling-scandals-of-the-resurrection/


Daniel C. Peterson (Ph.D. Kalifornian yliopisto, Los Angeles) on islamintutkimuksen ja arabian kielen professori Brigham Youngin yliopistossa. Hän on yliopiston Lähi-idän tekstejä koskevan aloitteen perustaja, jossa hän toimi päätoimittajana vuoden 2013 elokuun puoliväliin saakka. Hän on julkaissut ja puhunut laajasti sekä islamiin että mormonismiin liittyvistä aiheista. Aiemmin hän toimi Foundation for Ancient Research and Mormon Studies (FARMS) -säätiön hallituksen puheenjohtajana ja sen seuraajassa, Neal A. Maxwell Institute for Religious Scholarship -instituutissa hallintovirkamiehenä, toimittajana ja kirjoittajana. Hänen ammatillinen työnsä arabistina keskittyy Koraaniin ja islamin filosofiseen teologiaan. Hän on muun muassa kirjoittanut elämäkerran nimeltä "Muhammad: Prophet of God [Muhammed: Jumalan profeetta]" (Eerdmans, 2007).
Hän toimii Interpreter-säätiön hallituksen puheenjohtajana.



Sivun luontokuvat ovat somisteina, ne eivät liity tekstiin.
Käännös: Markku Lorentz