Lue tämän palstan lähtökohdista:

ajatuksista

150 - Raamatun alun rakennustaiteesta - osa 5/10

Kuva: Eeva Kennedy. Havaiji, 2017.
Joseph Smith ja 
Ensimmäisen Mooseksen kirjan arkkitehtuuri
David M. Calabro

Esimerkkejä laminoinnista esiintyy myös kolmannessa ja neljännessä Mooseksen kirjan jaksossa. Kolmannen jakson lopussa olevassa tiivistelmässä evankeliumin saarnaaminen avataan kerronnan sisäkehyksen ulkopuolella olevalle yleisölle:
  • ja näin evankeliumia alettiin saarnata alusta asti ja sitä julistivat pyhät enkelit jotka oli lähetetty maailmaan Jumalan edestä ja hänen oma äänensä ja sitä julistettiin Pyhän Hengen lahjan kautta ja niin kaikki asiat vahvistettiin (19) ja evankeliumia saarnattiin ja maailmaan lähetettiin julistus että se olisi maailmassa sen loppuun asti ja näin tapahtui aamen (Mooses 5:58-59).
Sanonta maailmassa sen loppuun asti sisällyttää mukaan kerronnan ulottuvissa olevan yleisön. Aivan kuten evankeliumia saarnattiin muinaisina aikoina "[Jumalan] omalla äänellä", kertoja puhuu tässä Jumalan äänellä, saarnaten evankeliumia yleisölle juuri kertomuksen esittämisen kautta.

Neljännessä jaksossa isän-pojan alas laskeutumisen aihe (jota käsitellään läpi koko jakson ja joka mainitaan otsikossa) saatetaan liittymään kasteen tulokasrituaaliin Jumalan Aadamille osoittamissa sanoissa:
  • koska te olette syntyneet maailmaan lankeemuksen kautta, mikä tuo kuoleman veden ja veren ja hengen kautta jotka minä olen tehnyt ja niin tuli tomusta elävä sielu aivan samoin teidän täytyy syntyä uudesti taivaan valtakuntaan vedestä ja Hengestä ja tulla puhdistetuiksi verellä nimittäin Ainosyntyiseni verellä Taivaan valtakunnan salaisuuksiin niin että teidät voitaisiin pyhittää kaikesta synnistä ja te saisitte nauttia iankaikkisen elämän sanoista tässä maailmassa ja iankaikkisesta elämästä tulevassa maailmassa nimittäin kuolemattomuuden kirkkaudesta (Mooses 6:59).
Tässä sana "salaisuuksiin", joka löytyy alkuperäisestä käsikirjoituksesta mutta on poistettu myöhemmin, on selvästi viitteellinen osoitus temppeliin liittyvästä tulokasrituaalista. Sen jälkeen kun Aadam oli kastettu vedellä ja tulella, hänelle kerrottiin seuraavaa:
  • ja sinä olet hänen järjestyksensä mukaan joka oli ilman päivien alkua ja vuosien loppua kaikesta iankaikkisuudesta kaikkeen iankaikkisuuteen katso sinä olet yhtä minussa Jumalan poika ja näin voi kaikista tulla minun poikiani aamen (Mooses 6:67-68).
Sanonta ja näin voi kaikista tulla minun poikiani vetää jälleen yleisön kerronnan piiriin. Olettaen, että yleisöön kuuluvat saavat kasteen, he asettautuvat Aadamin rooliin, tullen Jumalan pojiksi ja vastaanottaen pappeuden hänen laillaan.

Luvussa 7 palaamme tilanteeseen, joka on hyvin samanlainen kuin tilanne luvussa 1, jossa pidetään yllä etäisyyttä kerrontakehyksen ja rituaalikehyksen välillä. Luvun 7 koko sisältö esitetään yksinkertaisena menneiden tapahtumien selontekona; yleisöön kuuluvat näyttävät olevan vain Henokin näyn kohteita (Mooses 7:21-24), eivät näyttelijöitä rituaalissa. Mukana tässä näyttää olevan vihjaava viesti siitä, että yleisö voi seurata Henokin jalanjäljissä, mutta tämä on jätetty toiseen tilanteeseen. (20)

Kuva: Eeva Kennedy. 2017.
Viitteet:
(19) Sanat "Aadamille pyhällä toimituksella" sijoitettiin toisessa vaiheessa sanan vahvistettiin jälkeen käsikirjoituksessa OT2. Ks. Faulring, Jackson ja Matthews: Joseph Smith's New Translation, 607. Ei ole selvää, edustaako tämä lisäys alkuperäistä tekstiä, vai onko se selittävä teksti. On myös epävarmaa, mihin toimitukseen tässä viitataan. Todennäköisin mahdollisuus minun mielestäni on luvun alussa mainittu eläinuhri.
(20) Vrt. Bradshaw: LDS Story of Enoch. Vaikka Aadam iloitsee saatuaan ilmoituksen eläinuhrin merkityksestä, sanoen "jälleen lihassa saan nähdä Jumalan" (Mooses 5:10), tämä odotus ei tule täytetyksi kertomuksessa. Henok kertoo ainoastaan myöhemmin: "ja minä näin Herran; ja hän seisoi kasvojeni edessä, ja hän puhui minun kanssani, niin kuin mies puhuu toisen kanssa, kasvoista kasvoihin" (Mooses 7:4). Tämä liittyy todennäköisesti Joseph Smithin opettamaan oppiin, jonka mukaan pyhä pappeus kiellettiin Israelin lapsilta Mooseksen jälkeen, mikä teki kansalle kokonaisuutena mahdottomaksi "nähdä Jumalan kasvot" ja "päästä hänen lepoonsa" (OL 84:20-25). Mooseksen kirjan ne kohdat, jotka käyttävät laminointia vetämään yleisön mukaan rituaaliin, käsittelevät asioita, jotka liittyvät "vähäisempään pappeuteen", jonka sanotaan jatkuneen Israelin lasten keskuudessa  (OL 84:26-27). Näihin asioihin sisältyvät enkelten palvelus, parannus, kaste, syntien anteeksisaaminen ja "lihallisten käskyjen laki" (joka oletettavasti sisältää eläinuhrit).

Lähde:
Calabro, David M. 2016: Joseph Smith and the Architecture of Genesis. Teoksessa Ricks, Stephen D. ja Parry, Donald W., toim. 2016: The Temple: Ancient and Restored. Orem, UT ja Salt Lake City, UT: The Interpreter Foundation ja Eborn Books, 165-181.

David M. Calabro on tutkija Brigham Youngin yliopiston uskontotutkimuksen Neal A. Maxwell instituutissa (Neal A. Maxwell Institute for Religious Scholarship). Hän suoirtti tohtorin tutkinnon Chicagon yliopiston muinaisen Lähi-Idän tutkimusyksikössä vuonna 2014. Hänen tutkimustyönsä kohdistuu muinaisen Lähi-Idän kehonkieleen ja rituaaleihin.
Hän on Interpreter-säätiön toimitusneuvoston jäsen.

 

Tekijä ja The Interpreter Foundation ovat antaneet luvan tämän artikkelikäännöksen julkaisuun.
Sivulla olevat luontokuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
Käännös: Markku Lorentz