 |
| Kuva: Eeva Kennedy. Havaiji, 2017. |
Ensimmäisen Mooseksen kirjan arkkitehtuuri
Aikaisemmat selitysteokset toteavat, tarjoamatta mitään todisteita, että yleisölle tehdyt sivuhuomautukset Mooseksen kirjan kohdissa 1:42 ja 4:32 ovat "toimituksellisia lisäyksiä", jotka sisältävät Jumalan Joseph Smithille tai kirkon vanhimmille puhumia sanoja. (15) Tämä saattaisi varmasti sopia historiallisesti näiden jakeiden kieltoihin "älä näytä niitä kenellekään paitsi niille jotka uskovat", koska aikana, jolloin nämä kohdat ilmoitettiin, oltiin kiihkeän vainon kohteena Mormonin kirjan julkaisemisen jälkeen, ja näin oli järkeenkäypää pitää Raamatun kääntäminen tuossa vaiheessa yleisöltä näkymättömissä. (16) On myös huomionarvoista, että Mooseksen kirjan luku 1 julkaistiin vasta Nauvoon ajanjaksona (tarkemmin sanoen vuonna 1843), kun se painettiin Times and Seasons - sanomalehteen.
Tietyt muodot yleisölle annetuissa sivuhuomautuksissa Mooseksen kirjan kohdissa 1:42 ja 4:32 viittaavat kuitenkin siihen, että ne ovat osa ilmoituksena saatua muinaista tekstiä eivätkä yksinkertaisesti nykyajan toimituksellisia lisäyksiä. Kumpikin näistä kahdesta jakeesta muodostaa parin jaksonsa ensimmäisen jakeen kanssa: "Jumalan sanat jotka hän puhui Moosekselle ... Nämä sanat puhuttiin Moosekselle" (Mooses 1:1,42); "Ja tapahtui että Herra puhui Moosekselle ... Ja nämä ovat sanat jotka minä puhuin palvelijalleni Moosekselle" (Mooses 2:1; 4:32). Alkuperäisissä käsikirjoituksissa nämä jaeparit eivät graafisesti millään tavoin eroa ympäröivästä tekstistä. (toisin kuin nykyisessä laitoksessamme, jossa Mooses 1:42 ja 4:32 on erotettu sulkumerkeillä). (17) Nämä jakeet ovat osa samaa muinaisaikaista kerrontatyyliä kuin ympäröivä teksti, käyttäessään sanontaa "ja tapahtui että" (Mooses 2:1). Koska kehysjakeet eivät nimenomaisesti nimeä yleisöä, viitaten siihen ainoastaan tulkinnanvaraisella pronominilla sinä [alkup. you - sinä, te (suom. huom.)], ne voidaan ymmärtää osaksi ajatonta rituaalista tekstiä. Tämän lisäksi ne aikaansaavat suullisen vuorovaikutuksen tilanteen kertojan ja yleisön välille, mikä on johdonmukaista sen ajatuksen kanssa, että ne on tarkoitettu lausuttavaksi ääneen rituaalisessa yhteydessä: "Ja nyt ne on myös puhuttu sinulle (Mooses 1:42); "ja minä olen puhunut ne sinulle" (Mooses 4:32). Määräykset näyttää nämä sanat vain uskoville, vaikkakin ovat ymmärrettäviä Joseph Smithin historiallisessa ympäristössä, olisivat aivan asianmukaisia muinaisessa ympäristössä temppelitulokkaille annettavina ohjeina. Tällaiset ihmiset asetettiin usein salassapitomääräysten alaisiksi. (18)
 |
| Kuvaleike: Eeva Kennedy. 2017. |
(15) Ks. Reynolds, George ja Sjodahl, Janne M. 1974: Commentary on the Pearl of Great Price. Salt lake City: Deseret Book, 94, 145; Draper, Richard D., Brown, S. Kent ja Rhodes, Michael D. 2005: The Pearl of Great Price: A Verse-by-Verse Commentary. Salt lake City: Deseret Book, 35, 52.
(16) Ks. Bradshaw, Jeffrey M. ja Larsen, David J. 2014: In God's Image and Likeness 2: Enoch, Noah, and the Tower of Babel. Salt Lake City: Eborn Publishing, 15-16.
(17) Yleisölle annetut sivuhuomautukset eroavat näin ollen otsikoista, jotka sijaitsevat varsinaisesta tekstistä erillään kunkin jakson yllä varhaisimmassa käsikirjoituksessa: "Joseph Ilmoituksensaajalle annettu ilmoitus kesäkuussa 1830" Mooseksen kirjan luvun 1 alussa ja "Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta Kristuksen Kirkon vanhimmille annettu ilmoitus" Mooseksen kirjan luvun 2 alussa.
(18) Ks. Lundquist, John M. 1994: What Is a Temple? A Preliminary Typology. Teoksessa Parry, Donald W. 1994: Temples of the Ancient World. Salt Lake City ja Provo: Deseret Book ja Foundation for Ancient Research and Mormon Studies, 109-11. Vertaa Alma 12:9, jossa Alma ennen kuin selittää syntykertomukseen liittyviä oppeja, kertoo Seesromille, että "monien on annettu tietää Jumalan salaisuudet, mutta heidät on pantu ankaran käskyn alaisiksi, ettei heidän pidä julistaa hänen sanaansa kuin sitä mukaa, minkä osan siitä hän suo ihmislapsille sen varteen ottamisen ja tarkkuuden mukaisesti, jota he hänelle osoittavat." Tästä kohdassa ja sen suhteesta temppelirituaaliin ks. Welch, John W. [1994]: The Temple in the Book of Mormon: The Temples at the Cities of Nepi, Zarahemla, and Bountiful. Teoksessa Temples of the Ancient World, 364-67.
Tekijä ja The Interpreter Foundation ovat antaneet luvan tämän artikkelikäännöksen julkaisuun.
Sivulla olevat luontokuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
Lähde:
Calabro, David M. 2016: Joseph Smith and the Architecture of Genesis. Teoksessa Ricks, Stephen D. ja Parry, Donald W., toim. 2016: The Temple: Ancient and Restored. Orem, UT ja Salt Lake City, UT: The Interpreter Foundation ja Eborn Books, 165-181.
David M. Calabro on tutkija Brigham Youngin yliopiston uskontotutkimuksen Neal A. Maxwell instituutissa (Neal A. Maxwell Institute for Religious Scholarship). Hän suoirtti tohtorin tutkinnon Chicagon yliopiston muinaisen Lähi-Idän tutkimusyksikössä vuonna 2014. Hänen tutkimustyönsä kohdistuu muinaisen Lähi-Idän kehonkieleen ja rituaaleihin.
Tekijä ja The Interpreter Foundation ovat antaneet luvan tämän artikkelikäännöksen julkaisuun.
Sivulla olevat luontokuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
Käännös: Markku Lorentz