Lue tämän palstan lähtökohdista:

ajatuksista

156 - Raamatun alun rakennustaiteesta - osa 9/10

Kuva: Eeva Kennedy. Havaiji, 2017.
Joseph Smith ja 
Ensimmäisen Mooseksen kirjan arkkitehtuuri
David M. Calabro

Tässä yhteydessä ei ole paikallaan käynnistää vaihtoehtoista teoriaa haastamaan lähdekritiikkiä. Mielestäni Mooseksen kirja kuitenkin tarjoaa meille tilaisuuden harkita rituaalia uutena lähestymistapana Ensimmäisen Mooseksen kirjan lukujen tarkastelussa, ja tässä rajallisessa tilanteessa uskon sen olevan kohdallaan. Se sisältää ainakin kaksi osaa:
Ensinnäkin Mooseksen kirja osoittaa meille, mitä rituaalisesta tekstistä tulee etsiä: vuorovaikutuksen kehysten laminointia; liikkumisen verbejä, toistuvia aiheita ja sanaleikkejä jotka liittyvät temppelin arkkitehtuuriin; sekä kerronnallisia siirtymiä. Näiden piirteiden selvittäminen on tehtävä muussa yhteydessä. Tällä kertaa mainitsen vain yhden viitteellisen sanaleikin.
Kertomuksessa, jossa Eeva otetaan Aadamin kylkiluusta (1. Moos 2:21-22), sanalle "kylkiluu" käytetään hepreankielistä ilmaisua ṣela‛. Tätä sanaa käytetään myös tarkoittamaan Salomon temppelin sivukammioita kohdassa 1. Kun. 6:5,8. Kohta 1. Moos. 2:21 voidaan tosiaankin tulkita rituaalisen toiminnan kuvauksena:

wayyiqqaḥ ’aḥat miṣṣal‛otaw
hän otti yhden hänen kylkiluistaan
-TAI-
hän otti yhden (naisen) sen (= temppelin) sivukammioista

Tässä sanan ṣela‛ kaksoismerkitys vahvistuu verbin bana, "rakentaa", käytön kautta seuraavassa jakeessa: wayyiben ... ’et-haṣṣela‛, kirjaimellisesti "hän rakensi kylkiluun (tai sivukammion)."
Toiseksi Mooseksen kirja osoittaa meille, että se mikä näyttää erilaisilta lähteiltä, saattaa olla rituaalin eri vaiheita, joissa kussakin on omat erilliset toimijansa, toimintonsa ja tapahtumajärjestyksensä, jotka on muokattu vaihtuvaan rituaaliseen ympäristöön. Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvussa 1, joka paljolti keskittyy jumalalliseen puheeseen, yleisöllä voi olla tilaisuus kuulla, mitä jumalallinen neuvosto sanoo määrätessään luomistyön. Elohim, jumalien isä, antaa käskyt. Hän ottaa muita jumalallisia toimijoita mukaan puheeseensa käyttäessään ensimmäistä monikkopersoonaa: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme" (1. Moos 1:26). Aadamin sijoittaminen puutarhaan Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvun 2 alussa saattaisi vastata joidenkin osallistujien paikan muutosta. (32) Näkyvä toiminta on nyt yksinpuhelua ja mahtikäskyjä hallitsevampaa, ja painopiste on luomisen maanpäällisissä toimenpiteissä. Tässä luvussa esitellään uusi jumalallinen toimija, Jahve Elohim (joka on käännetty kuningas Jaakon käännöksessä sanoilla "the LORD God" [PR 1992: "Herra Jumala"]). Jumalallinen nimi ei välttämättä ole erilainen sen vuoksi, että tämä teksti tulee eri lähteestä, vaan koska tämä on selkeästi eri henkilöhahmo, jolla on rituaalin tähän vaiheeseen sopiva rooli. Hänen jumalallinen roolinsa on toteuttaa taivaallisen neuvoston määräykset. Luvun 2 tapahtumien järjestys ei täsmää luvun 1 kanssa, mutta se sopii rituaalin logiikkaan: yleisö on jo paikallaan, koska se on nyt hyväksytty osallistujaksi, tultuaan luoduksi ja siunatuksi luvun 1 lopussa, joten on järkeenkäypää, että ihmisen muodostaminen tapahtuu ensimmäisenä luvussa 2.


Kuva: Eeva Kennedy. Havaiji, 2017.
Viitteet:
(32) Vrt. Nibley, Hugh: On the Sacred and Symbolic. Teoksessa Temples of the Ancient World, 545-548 sekä Nibley, Hugh: Abraham's Temple Drama. Teoksessa Parry, Donald W. ja Ricks, Stephen D. 1999: The Temple in Time and Eternity. Provo, UT: Foundation for Ancient Research and Mormon Studies, 14, 29-30.

Lähde:
Calabro, David M. 2016: Joseph Smith and the Architecture of Genesis. Teoksessa Ricks, Stephen D. ja Parry, Donald W., toim. 2016: The Temple: Ancient and Restored. Orem, UT ja Salt Lake City, UT: The Interpreter Foundation ja Eborn Books, 165-181.

David M. Calabro on tutkija Brigham Youngin yliopiston uskontotutkimuksen Neal A. Maxwell instituutissa (Neal A. Maxwell Institute for Religious Scholarship). Hän suoirtti tohtorin tutkinnon Chicagon yliopiston muinaisen Lähi-Idän tutkimusyksikössä vuonna 2014. Hänen tutkimustyönsä kohdistuu muinaisen Lähi-Idän kehonkieleen ja rituaaleihin.
Hän on Interpreter-säätiön toimitusneuvoston jäsen.

 

Tekijä ja The Interpreter Foundation ovat antaneet luvan tämän artikkelikäännöksen julkaisuun.
Sivulla olevat luontokuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
Käännös: Markku Lorentz