Lue tämän palstan lähtökohdista:

ajatuksista

152 - Raamatun alun rakennustaiteesta - osa 7/10

Kuva: Eeva Kennedy. Havaiji, 2017.
Joseph Smith ja 
Ensimmäisen Mooseksen kirjan arkkitehtuuri
David M. Calabro



Ja viimein, Mooseksen kirjan luku 6 voidaan linkittää temppelin esipihassa sijainneeseen, "mereksi" (hepreaksi yam) kutsuttuun suureen pesualtaaseen, joka lepäsi kahdentoista härän selän päällä ja sijaitsi välittömästi temppelin itäpuolella (1. Kuninkaiden kirja 7:44). Mooseksen kirjan luvun 6 alkupuolella uskollinen osa, "loput kansasta", siirtyi "lupauksen maahan" jota kutsuttiin nimellä Kenan (Mooses 6:17). Luvun puolivälissä Henok mainitsee, että hän näki näyn "matkatessaan Kenanin maasta, meren ääreltä idästä", mikä ehkä on vihjaus "mereen" eli suureen pesualtaaseen, joka oli temppelin "itäpuolella".  Tämän luvun huipennuksena olevat kohdat koskettelevat kasteen aihetta. Henok opettaa kansalle Aadamin kasteesta, kertoen ilmoituksesta, jossa Aadamille annettiin opetusta kasteesta ja sen suhteesta sovitukseen (Mooses 6:52, 59-60, 64-68). Vaikkakaan ei ole mitään todisteita siitä, että temppelin allasta olisi käytetty kastealtaana, se oli kuitenkin epäilemättä riittävän suuri viittaamaan tällaiseen käyttöön, ja Joseph Smithin Nauvoon temppelin kastealtaalle Salomon temppelin pesualtaan mallin mukaan antamat rakennusohjeet osoittavat, että hän ymmärsi tämän yhteyden.
Tekstin linkitys temppeliin tarjoaa yhtenäisen tavan näiden lukujen ymmärtämiseen. Tämä perustuu vielä kuitenkin aika lailla arvailuun. Vakuuttavammaksi linkitys tulee kerronnallisen siirtymän kautta. Kahdessa tilanteessa tapahtumat siirretään luonnollisilta tai aikajärjestyksensä mukaisilta paikoiltaan myöhempiin kerronnan vaiheisiin. Näin tapahtuu ensimmäisen kerran, kun Aadamille ja Eevalle opetetaan uhrauksen lakia vasta sen jälkeen kun heidät on karkotettu puutarhasta. Tämä hankaloittaa käskyn antamista, koska se on annettava kauempaa:
  • ja he kuulivat Herran äänen Eedenin puutarhasta päin puhuvan heille mutta he eivät nähneet häntä sillä heidät oli suljettu pois hänen edestänsä ja hän antoi heille käskyn että heidän oli ... uhrattava katraidensa esikoiset uhriksi Herralle (Mooses 5: 4-5)
Miksi Jumala ei tämän kertomuksen mukaan opettanut Aadamille ja Eevalle uhrauksen lakia antaessaan heille käskyjä ennen kuin karkotti heidät puutarhasta? (25) Hänen olisi ollut järkevää tehdä niin - tosiasiassa Donald Parry on osoittanut, että joidenkin perimätietojen mukaan Aadamille ja Eevalle opetettiin uhraamisesta puutarhassa ennen heidän karkottamistaan, siinä yhteydessä kun Herra teurasti eläimiä tehdäkseen heille vaatteet nahasta. (26) Yhteys Salomon temppeliin selventää kuitenkin Mooseksen kirjan tapahtumajärjestyksen logiikkaa. Uhrialttarin oli sijaittava ulkotiloissa, jotta estettäisiin veren ja tuhkan kyllästämän savun pääsy saastuttamaan temppelin pyhempiä sisäisiä osia. Koska uhrialttari on tämän rituaalin osan luonnollinen sijaintipaikka, rituaali oli siirrettävä ihanteelliselta paikaltaan kerronnassa ja muokattava ulkona olevan alttarin sijaintiin.
Toinen tilanne, jossa kerronnallista siirtymää käytetään, liittyy kertomukseen Aadamin kasteesta. Tätä kertomusta ei esitetä osana Aadamin lunastusta Mooseksen kirjan luvun 5 alussa. Sen sijaan kertomus sijoitetaan Henokin esittämäksi useita sivuja myöhemmin. Sen paikka luvussa 6 sopii rituaalin puitteisiin altaan läheisyydessä, paikkaan jossa kasteesta annettava opetus on asianmukaista.


Kuvaleike: Eeva Kennedy. 2017.
Viitteet:
(25) Teksti tulkitsee Herran sanat "kasvot hiessä sinun on syötävä leipäsi" (Mooses 4:25) käskyksi; ks. Mooses 5:1.
(26) Parry: Garden of Eden, 141-143.

Lähde:
Calabro, David M. 2016: Joseph Smith and the Architecture of Genesis. Teoksessa Ricks, Stephen D. ja Parry, Donald W., toim. 2016: The Temple: Ancient and Restored. Orem, UT ja Salt Lake City, UT: The Interpreter Foundation ja Eborn Books, 165-181.

David M. Calabro on tutkija Brigham Youngin yliopiston uskontotutkimuksen Neal A. Maxwell instituutissa (Neal A. Maxwell Institute for Religious Scholarship). Hän suoirtti tohtorin tutkinnon Chicagon yliopiston muinaisen Lähi-Idän tutkimusyksikössä vuonna 2014. Hänen tutkimustyönsä kohdistuu muinaisen Lähi-Idän kehonkieleen ja rituaaleihin.
Hän on Interpreter-säätiön toimitusneuvoston jäsen.

 

Tekijä ja The Interpreter Foundation ovat antaneet luvan tämän artikkelikäännöksen julkaisuun.
Sivulla olevat luontokuvat ovat somisteita, ne eivät liity tekstiin.
Käännös: Markku Lorentz